Ps. 1:1-6
"1. Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomien neuvon mukaan,
ei viivy syntisten teillä eikä istu pilkkaajien parissa,
2. vaan on mieltynyt Herran opetukseen ja tutkii sitä päivin ja öin.
3. Hän on kuin vesipurojen ääreen istutettu puu, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu. Kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
4. Niin ei ole jumalattomien laita, vaan he ovat kuin akanat, joita tuuli lennättää.
5. Sen tähden jumalattomat eivät kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskaiden seuraassa.
6. Sillä Herra tuntee vanhurskaiden tien, mutta jumalattomien tie vie tuhoon."
(Käännös: Raamattu kansalle 2012)
Kenen neuvoja kuuntelet?
Maailma kertoo meille koko ajan lukemattomilla äänillä, miten meidän pitäisi elää. Pidä hauskaa ja etsi lyhyttä nautintoa. Synti on jees. Kokeile kaikkea. Älä kadu mitään. Jumalaan uskominen on naurettavaa. Toteuta itseäsi. Menesty itse ja haistata vaikka pitkät muille. Hanki rahaa. Näytä hyvältä.
Raamattu sanoo kuitenkin, että autuas - vapaasti käännettynä ikuisesti ylionnellinen - on se, joka EI vaella jumalattomien neuvon mukaan. Fanitan tätä kohtaa, niin tykitystä! Jumalan sanan tutkiminen ja sen toteuttaminen tuo onnen, ei loputon onnen etsiminen maailman malliin. Jumalan neuvon kuuntelemisesta seuraa hyvää!
Kaksi valintaa, kaksi elämää
Kahden eri laifstailin seurauksia rinnastetaan luontoon liittyvillä vertauskuvilla. Jumalan sanaa seuraava on kuin puu veden äärellä. Kuvaan näyttäisi kuuluvan, että ympärillä on kuivaa, ehkä puu on autiomaassa. Miksipä puron äärellä oleminen muuten olisi erityisen hyödyttävää? Uskovakin on maailmassa autiomaassa, ympäristö on usein melkoisen karu. Kuitenkin hän saa rutkasti vettä omasta joestaan ja kantaa hedelmää. Hedelmä kuvaa muuten ennenkaikkea jotain sellaista, mikä hyödyttää muita, ei omaa itseä. Raamatussa ei luvata, että meistä tulisi vaikka materiaalisesti rikkaita.
Jumalatonta verrataan akanaan. Akana on jyvästä puitaessa irtoava suomu. Se on hyvin kevyt ja lentää tuulessa mihin sattuu. Sitä ei käytetä, eikä siitä ole kenellekään mitään hyötyä. Jumalattoman elämästä ei ole hyötyä hänelle itselleen eikä muille, se ei kanna hedelmää.
Ajattelen myös, että puu veden äärellä voi kuvata turvallisuutta, kuulumista, syvälle laskettuja juuria, rauhaa ja tasapainoa, pysyvyyttä. Akana on levoton. Se ei löydä kotia, se on kevyt ja sitä vievät kaikki puuskat. Ei hääviltä kuulosta.
Loppu hyvin?
Edelliset kuvaukset kertoivat siitä, mitä maan päällä tapahtuu. Jakeissa 5 ja 6 puhutaan vielä kohtalosta elämän jälkeen. Jumalan tiestä välinpitämättömälle ei käy hyvin. Sori. Hänen elämänsä ei vaan voi kestää tarkastelua. Onhan loogista, että ihmisen on kannettava vastuu valinnoistaan. Mutta Jumala hyväksyy ikuisesti luokseen ne, jotka ovat seuranneet häntä.
Kenenkään meistä elämä ei tietysti kestä tätä tarkastelua ilman anteeksiantoa, joka seuraa uskosta Jeesukseen. Uskon suhde tekoihin on se, että uskossa olemisen tulee näkyä siinä, että pyrimme elämään Jumalan sanan mukaan, vaikka emme siinä läheskään aina onnistu.
Valitse tarkkaan, kenen ääntä kuuntelet! Suljetaan siis rohkeasti korvamme maailman huonoilta neuvoilta, jotka huutavat kovaa suoraan korvaan ja yrittävät vaikuttaa meihin! Elämämme on muuten tuuliajolla, se on hyödytön eikä kestä. Kuunnellaan ennemmin Jumalan sanaa! Pysytään veden äärellä ja kasvatetaan elämästämme katseet ja tuulet kestävä hedelmäpuu.
