tiistai 21. tammikuuta 2014

Vastine Rosa Meriläisen kolumniin seksuaalisesta pidättyvyydestä


Rosa Meriläinen pitää Helsingin Sanomien kolumnissaan melkoisen palopuheen seksuaalisen pidättyvyyden kauhuista. Kirjoitus on saarna, jossa käytetään kyseenalaisia keinoja, kuten raivoaminen ja vastakkaisen kannan edustajien naurettavaksi tekeminen. Viesti on yksinkertaistettuna: Olet idiootti, jos seuraat typeriä moraalisia sääntöjä ja pidättäydyt seksistä. Mene panemaan HETI, kello käy, paniikki! Mitä useamman kanssa, sen parempi.

Jo otsikko "Seksuaalisella pidättyväisyydellä ei ole mitään arvoa" on hurja ja edustaa arvodiktatorista ajatusmaailmaa. Rosa yrittää kertoa minulle, että arvoillani ei ole mitään arvoa. Vihreää suvaitsevaisuutta parhaimmillaan.

Kirjotuksesta käy ilmi, että Meriläinen ei ymmärrä Raamattuun pohjautuvan seksuaalimoraalin olemusta.

"Käyn jyrkästi taistoon niitä uskontoja vastaan, jotka yrittävät kieltää ja säännöstellä ihmisten seksuaalielämää. Oppijärjestelmä, joka estää ihmistä nauttimasta ruumiinsa iloista on huono. Se on alistamista, jossa ihminen opetetaan tuntemaan huonommuutta ja syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuottaa riemua."

Raamatun opetus seksuaalisuudesta on tiivistetysti: seksi kuuluu yhden miehen ja yhden naisen väliseen avioliittoon. Tätä ohjetta ei ole annettu huvin vuoksi eikä ihmisten kiusaksi. Jumala on luonut ihmisen tietynlaiseksi ja ihmisyydessä on rajat, joiden rikkominen hajottaa. Toisin sanoen ihmistä ei voi käyttää miten hyvänsä. Tällaisten rajojen olemassaolon hyväksyminen on nykyään usein vaikeaa. Monet haluavat pidättää itselleen oikeuden määritellä itsensä ja omat rajansa, tai rajattomuutensa. Oma määrittely ei kuitenkaan voi muuttaa perimmäistä ihmisyyttämme miksikään.

Miksi seksuaalisuuden kanssa on niin tarkkaa? Jumala teki seksuaalisuudesta jotain hyvin erityistä. Sen kautta mies ja nainen liittyvät yhteen syvällä, jopa mysteerisellä tavalla. He tulevat "yhdeksi lihaksi".

1. Moos. 2:24
"Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi."

Tämä yhdeksi lihaksi tuleminen on jotain, mitä ei voi peruuttaa. Asiaa voisi kuvailla niin, että jokaiseen seksikumppaniin jää pala itseä. Vertauskuvaksi käy kahden paperinuken liimaaminen yhteen. Niitä ei voi enää irrottaa toisistaan ehjinä.

Seksin kanssa on siis tarkkaa juuri siksi, että se on niin hieno ja arvokas lahja ihmisille. Seksistä pidättäytyminen ei ole seksikielteisyyttä vaan seksin arvostamista. Luojan käyttöohjeen vastaiset petipuuhat voivat varmasti tuottaa nautinnon hetkiä, mutta niillä on korkea hinta. Liian korkea. Lopulta itse seksikin ja ihmissuhteet vaikeutuvat. Enemmän aiheesta bloggauksessa Ainoat seksivinkit, joita todella tarvitset.


Kuuma hella polttaa


Hehkutettuaan monien partnerien kanssa sekstailun erinomaisuutta Meriläinen toteaa kolumninsa loppukaneetiksi:

"Vasta riittävästi opeteltuaan oman halunsa luonnetta, sitä voi edes tietää mitä on odotettavissa. Kun nuori ihminen panee, se on kuin laittaisi rahaa spermapankkiin."

Väärin. Kun nuori ihminen panee avioliiton ulkopuolella, se on kuin pala palalta syövyttäisi loppuelämänsä seksuaalisuuden iloa. 

Sanokaa yksikin syy, miksi seksiä ei voisi opetella avioliitossa? Olen itse mennyt äskettäin naimisiin pidättäydyttyäni seksistä hyvin pitkään. En tule koskaan katumaan sitä. Avioliitto on täydellinen, turvallinen paikka opetella seksiä. Olen hyvin kiitollinen siitä, että avioliittoani ei häiritse se, että joutuisin kursimaan kokoon sieluni palasia lukuisien kumppanien jäljiltä.

Jos Rosa lukisi tekstini, hän pitäisi sitä todennäköisesti syyllistämisenä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Äiti tietää, että kuuma hella polttaa lapsen kättä. Onko lapsen varoittaminen levyn polttavuudesta syyllistämistä?

Rosa tuntuu rajulla argumentaatiotyylillään haluavan väkisin saada nuoret toimimaan näkemyksensä mukaan. Jumala ei pakota meitä mihinkään. Saamme itse tehdä valintamme ja kokea seuraukset niistä, hyvät ja huonot.

Jos oma menneisyys harmittaa, on hyvä muistaa, että armo ja uusi alku on saatavilla joka hetki. Raamattu-uskollinen kristinusko ei syyllistä. Se tekee meille sen suunnattoman palveluksen, että näyttää, mikä levy on kuuma. Jos olemme polttaneet itsemme, se ottaa meidät hellästi syliin, puhaltaa ja parantaa. Jos haluamme.

7 kommenttia:

  1. Amen! Upee teksti! :)

    VastaaPoista
  2. Hieno näkemys sulla! Tohon "ainoat seksivinkit" postaukseen kuitenkin sanottava että kyllä raamatun lisäksi tarvii vinkkejä muuhunkin, sieltä kun ei niitä käytännön vinkkejä löydy seksistä ym ;) Itsekin olen uskovainen mutta sanon silti että kukin tehkööt mitä haluaa, ei-uskovilta ei voida uskovan käytöstä vaatia jne. Silti mielestäni kaikkialla ja kaikkien paneminen on halpaa touhua, ja siinä on unohdettu seksin tarkoitus. Kannatan avioliittoon odottamista ja voi kumpa olisin tehnyt niin itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu totta, kyllä niitä muitakin vinkkejä varmasti avioliitossa tarvitaan. :) Otsikko on kärjistys, jonka on tarkoitus tehdä teitty pointti selväksi ja lisäksi herättää huomiota...

      Poista
  3. Unohtui vielä lisätä.. Onneksi armo on olemassa mutta miten siitä paranee että itseen jäi väärän paperinuken liimat? Ei sitä unohda koskaan.. :( Onneksi elämä täyttyy paljon muistakin ajatuksista kuin katumuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä uskon, että Jumala voi ajan kanssa paljonkin eheyttää vanhoista mokista, vaikka tietyllä tavalla niitä ei saakaan koskaan tekemättömäksi. Kannattaa puhua menneisyydestään ja rukoilla luotettavan ihmisen kanssa.

      Poista
  4. Vajaat 20 vuotta helluntailainen22. tammikuuta 2014 klo 0.05

    "Raamattu-uskollinen kristinusko ei syyllistä. Se tekee meille sen suunnattoman palveluksen, että näyttää, mikä levy on kuuma. Jos olemme polttaneet itsemme, se ottaa meidät hellästi syliin, puhaltaa ja parantaa. Jos haluamme."

    Raamattu-uskollinen kristinusko on syyllistänyt minua, kertonut että kaikki levyt ovat kuumia, ja kun olen polttanut itseni, on minut jätetty aivan joka taholla yksin asian kanssa ja lisätty syyllisyydentunnetta tekemistäni asioista. Jouduin kokemaan seurakuntanuorena monet nuorille niin normaalit kasvukipuilut hyvin likaisina ja syntisinä, että masennuin syvästi ja huusin toistuvasti Jumalan puoleen saamatta mitään takaisin. Lopulta päätin jättäytyä seurakunnasta ja pikkuhiljaa elämäniloni palautui voituani elää ilman jatkuvaa syyllisyyttä ja alemmuudentunnetta jota paikallisessa helluntaiseurakunnassa jouduin kokemaan.

    Rosan tekstissä on paljon totta, kuten tässäkin tekstissä, mutta uusia alkuja ei ole olemassakaan. Kaikki elämme niiden valintojen kanssa jotka olemme tehneet, liittyivät ne mihin tahansa. Tärkeintä on olla sinut historiansa, nykyisyytensä ja ennustamattoman tulevaisuutensa kanssa ja nauttia elämästä ennen kuin on liian myöhäistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En epäile sun kokemusta ja oon pahoillani sun puolesta, että oot joutunut kokemaan kristillisissä piireissä tuollaista. Siinä ei ole kyllä ollut kyse Raamattu-uskollisesta kristinuskosta. Valitettavasti ihmiset ovat usein huomattavasti ankarampia kuin Jumala.

      Itse uskon uusiin alkuihin, vaikka tehtyä ei toki tietyllä tavalla saakaan tekemättömäksi ja valintojensa kanssa joutuu elämään. Jumalan armoon kuitenkin kuuluu se, että hän myös korjaa meitä, vaikka olisimmekin itse tilanteeseemme syyllisiä. Olen itsekin kokenut sen. Pelastussanoma on jo olemukseltaankin sellainen. Ihminen on itse mokannut tekemällä syntiä, mutta Jumala lähetti poikansa kuolemaan ristillä, jotta me voitaisiin saada anteeksi, vapautua synnin hallinnasta ja alkaa eheytyä. Lopullinen eheytyminen tosin on vasta taivaassa...

      Poista