keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Onko jooga liikuntaa vai uskontoa?


Olen pitkään ollut sitä mieltä, että jooga ei ole hyvä juttu. En kuitenkaan ole osannut perustella tätä vaukaumusta kunnolla. Tästä syystä asiaa on ollut myös vähän vaikea ottaa puheeksi tarvittaessa. Seattlelainen pastori ja kirjailija Mark Driscoll lyö artikkelissaan Christian Yoga? It's a Stretch perustelut pöytään. Asia on tärkeä, koska jooga nähdään länsimaissa nykyään usein vain liikuntalajina. Suomessakin on jo nähty ilmiö nimeltä kristillinen jooga. Referoin tässä reippaalla kädellä Driscollin tekstiä, jossa hän lainaa monia asiantuntijalähteitä.

Perusväitteet ovat seuraavat: Jooga on hengellinen teko, joka on osoitettu jollekin muulle olennolle kuin Raamatun Jumalalle. Sitä ei voi harrastaa erottamatta sitä sen alkuperäisestä hengellisestä taustasta.

(Lisäys: Pastori Mark Driscollilla on mielipiteitä, joita en pidä rakentavina, mutta kyseinen artikkeli joogasta oli mielestäni hyvä.)


Jooga on hindulaisuuden harjoittamista


Jooga on läpikotaisin hindulainen keksintö. Se on hindulainen uskonnonharjoitustapa, jonka päämääränä on löytää yhteys jumaluuden kanssa. Joogan alkuperä on niin täysin hindulainen, että yritys erottaa se alkuperäisestä yhteydestään on jopa suututtanut hinduja. Driscollin mukaan tämä on ymmärrettävää. Loukkaantuisimmehan mekin, jos hindut alkaisivat harjoittaa ehtoollista.

Joogan ajatellaan siis laajalti olevan pelkkää liikuntaa. Venyttelyasennot ovat kuitenkin vain osa joogan alkuperäistä sisältöä. Joogaan kuuluu kahdeksan osa-aluetta, tässä Sinisterministerin epävirallisena käännöksenä: 1) Moraalinen pidättyvyys, 2) hengellisten sääntöjen noudattaminen, 3) asennot, 4) hengitys, 5) mielen tyhjennys, 6) keskittyminen, 7) meditatiivinen sulautuminen, 8) valaistus. Koko systeemissä on kyse pelastuksen etsimisestä tekojen kautta. Lopullinen tarkoitus on sulautua yhdeksi koko maailmankaikkeuden ja samalla jumalan kanssa. Jumalakäsityksenä on monismi, harhaoppi, jonka mukaan jumaluus on läsnä kaikessa.

Jooga on siis täysin kristinuskolle vastakkaisen uskonnon ilmaisua. Persoonallinen, luomakunnasta erillinen yksi Jumala kielletään, samoin pelastus armosta Jeesuksen ristintyön kautta.

Jooga on uskonnollinen palvontameno, huolimatta siitä, onko harrastaja tietoinen tästä tai ei. Sitä ei voi tehdä tavalla, joka ei olisi hengellinen. Se on hindulaisuuden harjoittamista. Siinä torjutaan Raamatun kirjoitusten todenmukaisuus ja itse Jeesus. Tämä meidän on tärkeä hahmottaa. Seurauksena joogaa harrastavalle kristitylle voi Driscollin mukaan usein olla varomaton mieli, joka on altis vihollisen valheille sekä lähes huomaamaton uskon ja kristillisen totuuden heikentyminen elämässä.

Driscoll esittää lisäksi, että joogan suosion myötä jotkut hindulaiset opit, kuten positiivisen ajattelun voima ja karman laki, ovat raivanneet tietä yleiseen ajatteluun.

Room. 12:1-2
"1 Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. 2 Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä."

 

 

Voiko jooga muuntua kristilliseksi?


Driscoll kirjoittaa artkkelinsa lopussa käsitteestä "kristillinen jooga". Kysymys on erittäin ajankohtainen myös Suomessa. Seurakuntalainen-verkkolehden uutisessa kerrottiin äskettäin:

"Joogan historiaa, olemusta ja suhdetta kristillisyyteen pohdittiin ”Taipuuko kirkko joogaan?” -seminaarissa Mikael Agricolan kirkossa 11. lokakuuta. Useimpien seminaarissa esitettyjen puheenvuorojen mukaan kristityt voivat sanoa joogalle kriittisesti ”kyllä”."

Jo esittämäni Driscollin perustelut riittänevät vastaamaan kysymykseen siitä, voiko jooga olla kristillistä. Joogassa on kyse hindulaisuudesta, uskonnosta, joka on täysin vastakkainen kristinuskolle. Emmehän tavallisestikaan ota elementtejä muista uskonnoista ja ala kutsua niitä kristillisiksi.

Samaisessa Agricolan kirkossa, jossa seminaari joogasta pidettiin, on järjestetty kristityille suunnattuja joogatunteja. Asiasta kertoo tammikuussa 2012 Kirkko ja kaupunki -verkkolehdessä julkaistu juttu. Kurssin vetäjänä oli koulutettu joogaohjaaja Rita Saari.

"Saari korostaa, että tunnit ovat joogaa kristityille, eivät kristillistä joogaa:
 – Jooga on joogaa, ei sitä voi miksikään muuttaa, Saari viittaa joogan filosofiseen perinteeseen, joka ammentaa hindulaisuudesta.
– Kristityt voivat keskittyä joogassa oman uskonnon asioihin."

Silmääni pistää, että toimittaja käyttää hienovaraista ilmaisua "joogan filosofinen perinne". Kyse on tietenkin uskonnollisesta perinteestä. Mielenkiintoista kyllä, kristityille tarkoitetun joogan ohjaaja vahvistaa tässä kommentillaan täysin Mark Driscollin artikkelin perusväitteen, jonka mukaan jooga on olemuksellisesti hindulaisuuden harjoittamista. Kristinuskon kanssa jooga ei käy yhteen sitten millään. Sitä ei ole olemassa ilman sen alkuperäistä hengellistä taustaa. Oman uskonnon asioiden ajatteleminen ei muuta tilannetta, emmehän mene myöskään moskeijaan rukoilemaan Jeesusta.

Driscollin sanoin: "Joogan kutsuminen kristilliseksi, koska teemme sen Jeesukselle, on vähän kuin menisimme moskeijaan ja kävisimme siellä läpi kaikki palvontamenot, ja sitten sanoisimme, ettemme ole muslimeja, koska teemme sen Jeesukselle. Nämä asiat eivät sovi yhteen."

Näen, että joogan hyväksyminen kirkossa on muodikkaan uskonnollisen pluralismin tunkeutumista seurakuntiin. Pluralismi tarkoittaa tässä ajattelutapaa, jonka mukaan ei ole yhtä uskonnollista totuutta, vaan kaikkea voi sekoittaa. Joogaohjaaja Saari toteaa trendikkäästi joogasta ja kristillisyydestä: "Elän molemmissa maailmoissa. En näe niiden välillä mitään ristiriitaa." Toivon, että hänen, ja meidän kaikkien, silmät avautuvat näkemään kristinuskon ja hindulaisuuden välisen sovittamattoman ristiriidan. Kristinuskossa pelastus saavutetaan vain uskomalla Jeesukseen Kristukseen, ainoan Jumalan poikaan. Hindulaisuus ei tiedä tästä mitään.

1.Kor. 10:14,20-21
"14 Rakkaat ystävät, pysykää siis erossa epäjumalien palvelemisesta."
"20 Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa. 21 Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään."


Lisäys:
Luonnollisesti en suosittele joogaa myöskään ei-uskovalle, ennemmin suosittelen tietenkin kristinuskoa! Blogia lukevalle ei-kristitylle haluan sanoa, että joogaa harrastaessasi voit joutua tekemisiin yliluonnollisten voimien kanssa, joita et voi hallita ja jotka eivät ole hyväntahtoisia. Maailmassa on hyviä ja pahoja hengellisiä voimia. Ainoa hyvä hengellinen voima on kuitenkin se, mikä on lähtöisin kristinuskon Jumalasta. Muut voimat ovat tuhoavia, vaikka vaikuttaisivatkin ensin hyviltä. Varo siksi myös mm. ennustajia, okkultismia ja kaikkea vaihtoehtehtolääketiedettä, mihin liittyy hengellisyys, kuten ayurveda tai homeopatia. Tämä varoitus sopii tietenkin myös uskoville. Tiedän, että näin mustavalkoinen ajattelu ei ole muotia. Muodilla ei kuitenkaan ole koskaan ollut mitään tekemistä totuuden kanssa.


Kirjasuositus
Rabindranath R Maharaj: Gurun kuolema 
Tunnettu kirja kuuluisan gurun pojasta, joka etsi täyttymystä joogan maailmasta. Mitä syvemmälle hän pääsi, sitä tyytymättömämmäksi hän tuli. Joogaan alkoi kuulua jopa pelottavia yliluonnollisia kokemuksia. Kristinusko oli lopulta hänelle ratkaisu. Matkustaessaan myöhemmin länsimaihin Maharaj järkyttyi siitä, että täällä ihannoidaan hindulaisuuteen liittyviä asioita ymmärtämättä niiden takana piileviä hengellisiä voimia.

Ylen dokumentti
Tantrakultin pimeä puoli
"Romaniasta lähtöisin olevalla joogaa, tantraa ja valtauskontoja sekoittavalla liikkeellä on kymmeniätuhansia kannattajia ympäri maailmaa; myös Suomessa. Onko kyse joogasta, vaihtoehtouskonnosta vai jopa vaarallisesta kultista? Liikkeen entisten jäsenten tarinat herättävät epäilyksiä jopa ihmiskaupasta."

10 kommenttia:

  1. Hyvä kun kirjoitin aiheesta. Selvitti mulle ainakin asiaa ja antoi jotain kättä pidempää jos joutuu keskusteluun aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoittanet "kirjoitit". :) Kiitos! Mulle asia selveni myös tässä prosessoidessa.

      Poista
    2. Kiitos artikkelista.Jumalan sana raamatussa on totta.On Jumalan teko,kun Hän kutsuu ihmistä.Vain Hänen Poikansa kautta voi pelastua.

      Poista
  2. Hehihei!!! Haluisin ihan mielenkiinnosta kysyy, mitä ajatuksii sul on tankotanssista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Anniina! :) Vastaan sulle näin suorilta, en oo perehtynyt juuri ollenkaan tankotanssiin harrastuksena. En oo tietoinen, millaisia erilaisia harrastekursseja siitä löytyy. Ajattelen, että ongelma sen suhteen on se, että se yhdistyy niin voimakkaasti strippaukseen ja seksikkäänä esiintymiseen. Siitähän se on lähtenyt, niinkuin kaikki tietää. Käsittääkseni se puoli yleensä siinä harrastuksessakin korostuu. Sellaista "sexyä" kiemurtelua en tietenkään pidä uskoville käyvänä harrastuksena.

      Toisaalta, oon nähnyt sellaistakin tankotanssia TV:ssä, joka oli enemmänkin urheilullista "neutraalia" tanssia mun silmissäni, taisi olla viime vuoden Talentissa. Tosin en ole varma, miten miehet sen näkivät. Pitäisi kysyä heiltä, ennen kuin osaan sanoa, voiko se todella olla neutraalia. Näen kyllä vähän ongelmallisena tankotanssin harrastamisen, mutten sulje täysin pois sitä, että se voi olla urheilua ilman sitä viettelypuolta.

      Mielestäni tässä vaikuttaa kuitenkin paljon se, voiko tankotanssi ympäristön silmissä yleensä olla neutraalia. Ainoastaan mun ja kaverin näkemys ei ratkaise. En pysty kyllä kuvittelemaan, että itse voisin sanoa harrastavani tankotanssia ilman, että se kyseenalaistaisi mun uskottavuutta uskovana ja seurakunnan työntekijänä. Siihen liittyy niin vahvoja mielikuvia.

      Otetaan vastaan näkökulmia.

      Poista
    2. joo aika samoilla linjoilla meen :) kiitoskiitos!

      Poista
  3. Kommentoisin sen verran, että ei ole mitenkään uutta, että pakanallisia tapoja/perinteitä kristillistetään. Esimerkiksi joulu, Kristuksen syntymäpäivä, sijoitettiin roomalaisten auringonjumalan syntymäpäivän paikalle. Toinen esimerkki ovat jumalanpalveluksissa poltettavat kynttilät. Alun perin kynttilöiden polttaminen kuului pakanauskoon, mutta merkitys kristillistettiin. Nykypäivänä kukaan kristitty ei voisi pitää joulua tai kynttilöiden polttamista syntinä. Myös katolisten pyhimyskultti syntyi pitkälti muinaisuskontojen "pikkujumaluuksien" tilalle. Itse asiassa suuri osa kaikesta, minkä ajatellaan olevan perikristillistä, on alun perin pakanallista perinnettä.

    Tätä ajatellen en ihmettele, etteikö vastaavaa voisi tapahtua tänäkin päivänä vaikkapa joogan kohdalla. Itse ajattelen, että venyttely- ja lihaskuntoliikkeet yhdistettynä rukoukseen ja jumalasuhteen pohtimiseen voivat olla ihmiselle hyväksi. Eri asia on, pitääkö sitä kutsua joogaksi - kuvaamani tilanne on kaukana joogan alkuperäismerkityksestä. Mutta niinhän on nykyinen kynttilöiden polttaminenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, pakanallisten tapojen siirtymistä kristinuskon käyttöön on tapahtunut. Mielestäni kuitenkaan ainakaan nykyään Suomessa sellaista ei ole nähtävissä kovin paljon ja kyse on lähinnä juhla-ajoista. Kristillisten tapojen pakanallisten juurien korostaminen on kenties materialistinen painotus? Jos ajattelen omaa kristinuskon harjoittamistani, on nähdäkseni melko vaikeaa osoittaa, että suuri osa sen tavoista olisi pakanallisuudesta lähtöisin. Päinvastoin, hyvin paljon on jäänyt pois. En uhraa vainajille, en muista vanhoja suomalaisia jumalhahmoja, en pidä puita pyhinä, ym.

      Raamatussa varoitetaan selvästi muiden uskontojen MENOIHIN osallistumisesta. Joillakin uskonnot saattavat mennä sekaisin. Sehän oli ongelma jo Raamatun aikoina, ja sitä on esiintynyt kristinuskon levitessä, varsinkin siinä alkuvaiheessa, kun pakanuus väistyy kristinuskon tieltä. Kyse on synkretismistä (uskontojen sekoittumisesta), ja sitä on myös nykyään joogan hyväksyminen kristillisissä piireissä. Maailmaan sekoittumisen vaara on koko ajan olemassa, ei pelkästään suoraan uskonnollisesti, vaan muidenkin asioiden, kuten moraalin, suhteen.

      Kynttilän polttaminen lienee kyllä alunperin ollut niin tärkeää valaistuksessa, että tuskin sen käyttöä kristinuskossa voidaan pitää pelkästään uskonnollisen perinteen siirtymisenä. Kynttilä on sitä paitsi tullut Eurooppaan ja Lähi-itään ilmeisesti (wikipedian mukaan, en ehdi tutkia nyt tarkemmin) vasta suunnilleen 400-luvulla jKr, jolloin kristitytkin saattoivat todennäköisesti heti alkaa käyttää sitä. Minulla ei tosin ole tarkkaa tietoa kynttilän käytön historiasta, joten saa väitellä. Katolisten pyhimyskultti on edelleen ongelma.

      On kyllä varmasti mahdollista venytellä ja rukoilla vaikkapa kotonaan ilman, että se on joogaa.

      Poista
  4. Ihana lukea tervettä Jumalan sanan tulkintaa! Kiitos ja Siunausta

    VastaaPoista
  5. http://www.kotipetripaavola.com/jooga.html

    VastaaPoista