torstai 8. marraskuuta 2012

Sukupuolineutraali utopia


Taannoinen Tiimarigate loksautti leuat auki monelta. Kysehän oli Tiimarin nettisivujen lastenjuhlamainoksesta, jossa teemoitettiin kutsut erikseen tytöille ja pojille. Tällaisesta sukupuolijaottelusta pöyristyi muiden muassa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Anderson, joka oli muuten suurin ääniharava Turun kunnallisvaaleissa. Monet hämmästyivät keskustelua. Mistä lähtien tyttömäisyys ja poikamaisuus on ollut poliittisesti epäkorrektia? Näyttää kuitenkin selvältä, että yhteiskunnassamme on monien huomaamatta syntynyt sukupuolineutraaliuden aate, joka on opiskelumaailmassa vahvasti nähtävissä. Nuoriso-ohjaajaksi kouluttautuva tuttavani kertoi äskettäin saaneensa opetusta, jonka mukaan tyttöjä ei saisi kutsua tytöiksi eikä poikia pojiksi, vaan kaikkia on kutsuttava lapsiksi.

Ruotsi on edelläkävijä. Siellä on jo esimerkiksi päiväkoti, jossa pääperiaatteena on sukupuolineutraali kasvatus. Sukupuoliroolien muodostumista vältetään mahdollisimman tarkkaan lähtien siitä, että lapsia ei kutsuta tytöiksi tai pojiksi, vaan "ystäviksi". Myös perinteisiä parisuhde- ja perhemalleja laajennetaan. "Rajalin (päiväkodin johtaja) sanoo, että päiväkodissa korostetaan suvaitsevaisuutta homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia kohtaan. Kirjoissa esiintyy homopareja ja sinkkuvanhempia." "Jos lapset leikkivät vaikka kotia ja alkavat riidellä, kuka saa äidin roolin, me suosittelemme, että äitejä voi olla kaksi tai kolme."

Otin mielikuvituksen käyttöön ja aloin pohtia, millainen olisi tulevaisuuden sukupuolineutraaliin maailmaan syntyneen lapsen elämä.


Satu sukupuolineutraalista utopiasta


Pariskunta odotti lasta. Odotusaikaa hämmensi se, että ultraäänessä ei kerrottu lapsen sukupuolta. Asian tietäminen kun olisi voinut vaikuttaa vanhempien suhtautumiseen lapseen ja rajoittaa tämän kehitystä jo ennalta. Ostaessaan varusteita lapselle vanhemmat eivät uskaltaneet koskeakaan vaaleanpunaiseen ja vaaleansiniseen. Vihreä oli turvallinen valinta.

Sairaalassa lapsen syntyessä kätilö huusi: "se on ihminen!". Väestörekisteriin ei merkitty lapsen sukupuolta. Etunimilaissa oli jo aikaa sitten kielletty perinteiset tyttöjen ja poikien nimet. Niimpä lapsi sai nimekseen neutraalin sanan "Takku".

Kasvaessaan Takulle ei koskaan kerrottu hänen sukupuoltaan, koska se olisi voinut rajoittaa hänen vapauttaan kehittyä sellaiseksi kuin haluaa. Lelu- ja vaatekaupoissa asioitaessa tyttöjen ja poikien osastoja ei ollut. Tarhassa ja koulussa lapsia ei jaettu tyttö -ja poikaryhmiin edes liikunnassa. Hämmennystä herätti se, että toiset oppilaat olivat selvästi fyysisesti vahvempia kuin toiset. Syyksi kerrottiin, että he olivat liikunnallisesti lahjakkaita. Oppikirjoissa ei koskaan esitetty miehen ja naisen parisuhteen pohjalle luotua perhettä mallina. Se olisikin ollut vaikeaa, koska mieheys ja naiseus olivat oppilaille hyvin hämäriä käsitteitä.

Puberteetti aiheutti kasvatukselle ongelmia. Olihan äärimmäisen rajoittavaa kertoa nuorisolle, että toisille kasvaa rinnat ja toisilla alkaa siemensyöksyt ilman, että he voivat itse valita, kumman ottavat. Asia oli ratkaistu seuraavasti: Oppilaille kerrottiin, että vaikka tällaisia muutoksia oli odotettavissa, he saattaisivat myöhemmin muuttaa tilannetta lääketieteen avulla, jos olivat tyytymättömiä. Korostettiin myös sitä, että näiden fyysisten ominaisuuksien ei millään lailla tarvinnut vaikuttaa siihen, kenet he valitsevat kumppanikseen. Kumppanien määrä oli myös vapaa. Vaikka se olikin kiusallista, nuorille oli pakko kertoa, miten lapset luonnollisesti tulevat alulle. Vahinkoraskauksien määrä oli aiemmin noussut, koska sukupuolineutraalin ajattelun takia biologisista lainalaisuuksista kertomisen tärkeyttä oli vähätelty.

Ammatinvalinnassa oli nähty erityisesti vaivaa neutraaliuden aikaansaamiseksi. Takku tunsi vaistomaista vetoa tiettyyn ammattiin, mutta vanhemmat ja koulu suhtautuivat hieman nihkeästi hänen valintaansa. Se näet osoitti, että hän ei kunnolla käyttänyt hyväkseen vapauttaan olla tasa-arvoinen ihminen.

Takku muodosti parisuhteen toisen ihmisen kanssa. Avioliitto instituutiona oli edelleen olemassa, mutta sanat "sulhanen" ja "morsian" oli jo kauan sitten jätetty pois käytöstä. Tilalle oli otettu neutraali termi "morsu", joka tarkoitti kaikkia vihittäviä. Näitä siis saattoi olla enemmänkin kuin kaksi. Häävaatteet ostettiin morsupukuliikkeestä, jossa vaihtoehtojen kirjo oli huima. Liikuttava seremonia päättyi sanoihin "voitte suudella morsua". Kehotus oli tietenkin osoitettu molemmille, koska sen osoittaminen vain yhdelle olisi merkinnyt valta-asemaa toiseen nähden.

Minun on hieman vaikea kuvailla sitä, miten pariskunta hankki lapsen ilmaisematta heidän biologisia sukupuoliaan. Kerron siis vain, että he saivat lapsen. Molempia vanhempia kutsuttiin nimellä "vanni". Sanat "isä" ja "äiti" olivat liian rajoittavia kasvattajan roolia kohtaan. Ne olivat muutenkin muuttuneet epärelevanteiksi, koska mieheyden ja naiseuden käsitteet olivat unohtuneet.


Lapsi tarvitsee sukupuoli-identiteetin


Äskeisen kertomuksen pointti lienee selvä. Sukupuolineutraali yhteiskunta on nimenomaan utopia. Se ei tule koskaan onnistumaan, eikä sitä tule edes yrittää. Biologiamme vaikuttaa meihin äärettömän monella tavalla, eikä tässä ei ole mitään väärää. Sukupuolten erot ovat rikkautta. Meidän tulisi vahvistaa naiseutta ja mieheyttä, auttaen kaikkia näkemään oman sukupuolensa mahtavat puolet. Tämä ei tarkoita rajoittavien roolien tarjoamista. En ole muuten koskaan ymmärtänyt, miksi sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppailevia pitäisi kannustaa muuttamaan sukupuoltaan. Olisihan parempi auttaa heitä hyväksymään oma sukupuolensa. Emmehän todellisuudessa voi muuttaa geneettistä perimäämme emmekä edes ruumistamme vastakkaisen sukupuolen kaltaiseksi.

Kannatan ilman muuta tasa-arvoa. Molemmille sukupuolille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa. Raisua pikkutyttöä ei myöskään pidä painostaa prinsessamuottiin, eikä herkkää poikaa raksamieheksi. Mieheyteen ja naiseuteen mahtuu monenlaista. Olen kuitenkin erittäin huolissani siitä, jos lapsille ei tarjota omaa sukupuoli-identiteettiä. Tärkeä osa kasvua on samaistuminen omaan sukupuoleen. Tämän prosessin häiritseminen on lapselle hyvin hämmentävää ja psykologisesti haitallista.

Tiimarista äänekkäimmin älähtäneiden taustalla näyttäisi olevan vasemmistofeminismi. Sukupuolineutraaliutta ajavan feminismin ongelma on nähdäkseni se, että ajamalla alas tyttöyttä samalla tunnustetaan naiseuden alempiarvoisuus. Ihmisten välisten erojen häivyttäminen ei ole tasa-arvoa. Se on turhaa tasapäistämistä. Todellinen tasa-arvo on sitä, että eroista huolimatta ihmiset nähdään yhtä arvokkaina ja heille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet. On kyse sitten sukupuolieroista, kulttuurieroista tai vaikka varallisuuden eroista.

1. Moos. 5:2
"Hän loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja hän siunasi heidät ja antoi heille nimeksi ihminen silloin kun heidät luotiin. "

20 kommenttia:

  1. Amenet tälle :D Alas sukupuolineutraalius eläköön mieheys ja naiseus.

    VastaaPoista
  2. "En ole muuten koskaan ymmärtänyt, miksi sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppailevia pitäisi kannustaa muuttamaan sukupuoltaan. Olisihan parempi auttaa heitä hyväksymään oma sukupuolensa." Melkein takuuvarma keino tehdä kys. henkilöstä masentunut työkyvytön tai itsemurhakandidaatti jossain vaiheessa hänen elämäänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon itse, että sukupuolen eheytyminen on parempi vaihtoehto kuin kirurgia. Jos sulla tai sun läheisillä on kokemuksia aiheesta, en halua missään nimessä vähätellä niitä. Oman sukupuolensa hyväksyminen on kuitenkin todellinen vaihtoehto, jota ei pidetä juuri esillä.

      Tässä tarinaa mieheltä, joka melkein meni sukupuolenvaihdosleikkaukseen, mutta löysi toisen ratkaisun.
      http://ex-gaytruth.com/encyclopedia/sy-rogers/
      http://www.aslan.fi/archives/102

      Poista
    2. Pyhällä hengellähän sitä onkin kaikki mahdollista :D Kuinkahan tavallista mahtaa tämä sukupuolen eheytyminen olla jos kyseinen henkilö ei ole tullut uskoon? Tilastot puhuvat puolestaan, suurimmassa osassa tutkimuksia on todettu, että yli 90% (luvuissa on hieman hajontaa) on tyytyväisiä siihen, että korjauttivat sukupuolensa. Itsemurhayritysten määrä transsukupuolisilla on ihan omaa luokkaansa, puhumattakaan sitten niistä hoitamatta jätetyistä tapauksista. Uskon, että joillain transsukupuolisuus on vain vaihe, joka menee ohi esimerkiksi murrosiän jälkeen. Suomessa kuitenkin tiukat vaatimukset hoitoon pääsyn suhteen taitavat karsia melkoisen osan siitä porukasta, jota myöhemmin kaduttaisi.

      Poista
    3. Haha, hyvä pointti, Pyhälle Hengelle tosiaan on kaikki mahdollista. Myös toinen pointtisi on mielenkiintoinen. Uskon, että prosessissa auttaa, jos on uskossa.

      Korostan vielä sitä, että tällaisen eheytymisprosessin tulee tietenkin olla täysin vapaaehtoista, sen on lähdettävä siitä, että henkilö itse sitä haluaa.

      Mitä tulee viittaukseesi tutkimusprosentteihin, olisi mielestäni hyvä, jos merkitsisit lähteen. Muuten argumentti jää ilmaan ja sitä on vaikea kommentoida.

      Poista
  3. Kommentoin lähinnä tekstin sukupuolivähemmistöjä koskevaa osuutta.

    Ensinnäkin transsukupuolisia on yritetty auttaa "hyväksymään" oma biologinen sukupuolensa yhtä kauan kuin homoja on yritetty muuttaa heteroiksi. Tässä ei olla onnistuttu koskaan. On saatu aikaan lähinnä lisää itsemurhia.

    Ainoa keino tarjota heille ihmisarvoinen elämä tällä hetkellä on muuttaa heidän kehonsa, joka heille vastaa sukupuolipiirteiden osalta lähinnä vammaa, muistuttamaan mahdollisimman paljon heille kehittynyttä sukupuolista identiteettiä, heidän omaa sukupuoltaan ja minäänsä. Tällä tavoin todella suuri osa heistä sopeutuu elämään suuremmitta ongelmitta ja elämänlaatu paranee huomattavasti, vaikka heidän kromosomejaan ym. ei voidakaan koskaan muuttaa.

    Ja transsukupuoliset ovat kyllä kasvaneet ihan tasapainoisissa perheissä, joissa osasta heidän kasvuaan on tuettu biologisen sukupuolen suuntaan ja osassa taas annettu vapaasti sellaisina kuin ovat. Ensimmäisellä ollaan saatu yleensä heille aikaan vain huonoja muistoja ja traumoja lapsuudesta.


    Tekstissäsi mielenkiintoista oli se, että sanoit, että ihmisiä pitäisi auttaa näkemään sukupuolensa mahtavat puolet. Tämähän on aika mahdotonta niin kauan, kun näemme sukupuolen kaksijakoisena asiana, jossa miehen ja naisen hyvät henkisetkin ominaisuudet ovat erilaisia.
    Keinoksi jäisi siis riisua stereotypiat miehuudesta ja naiseudesta. En kuitenkaan näe kuinka tuollaiset ihmisryhmät, joilla on yhteneväisyyksiä voitaisiin koskaan riisua vapaaksi stereotypioista. Nehän itsessään synnyttävät ne enemmistön voimin ja ne liittyvät ihmisten mielissä automaattisesti käsitteisiin mies ja nainen.
    Aina on myös olemassa se pieni määrä miehiä ja naisia, jotka ovat luonteeltaan ja mielenkiinnon kohteiltaan hyvin poikkeavia verrattuna muihin samaa sukupuolta edustaviin ja pitävät arvossa ja mahtavina eri asioita, mutta eivät tule kohdelluiksi ja arvostetuiksi sellaisina. Heidän kasvuaan on toki erinomaisen hyvä yrittää tukea siihen suuntaan mikä heistä tuntuu hyvältä ja luontaiselta ja muuttaa ihmisten asenteita sallivampaan suuntaan, mutta se ei poista sitä faktaa, että jo hyvin nuorina he tulevat kohtamaan ja huomaamaan sen, että poikkeavat suurimmasta osasta saman sukupuolen edustajia ja tämä vaikuttaa väistämättä heidän sukupuoli-identiteettinsä kehittymiseen.

    Loppukaneettina: Yhtä lailla kuin sukupuolineutraalius on utopia, utopia on myös kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä, joka koostuu onnellisista ihmisistä ilman sukupuoli-identiteetin ongelmia ja sukupuolivähemmistöjä, joita on ollut olemassa jokaisessa kulttuurissa, jonka ihmiskunta on koskaan tuntenut Amerikan intiaaneista lähtien. Ihmiset eivät ole kaksijakoisia fyysiseltä, psyykkiseltä tai sosiaaliselta sukupuoleltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin pääsemme yksimielisyyteen, mutta vastailen kuitenkin muutamaan kohtaan. :)

      "Ensinnäkin transsukupuolisia on yritetty auttaa "hyväksymään" oma biologinen sukupuolensa yhtä kauan kuin homoja on yritetty muuttaa heteroiksi. Tässä ei olla onnistuttu koskaan. On saatu aikaan lähinnä lisää itsemurhia."

      Tämä on erittäin vahva väite, joka on mahdoton osoittaa todeksi. Yksikin ihminen, joka on löytänyt biologisen sukupuolensa, todistaa väitteen vääräksi. Tällaisia ihmisiä on olemassa monia.

      En toki usko, että sukupuolensa hyväksyminen transsukupuolisia tunteita kokevan kohdalla olisi helppoa ja voisi tapahtua sormen napsautuksella. Uskon, että monet luovuttavat liian helposti. Tarvitaan terapiaa ja pitkä prosessi. Häpeämättömästi antimaterialistisen maailmankuvan omaavana ja uskovana ihmisenä ajattelen, että Jumalan apu voi olla suureksi hyödyksi tässä.

      "Ja transsukupuoliset ovat kyllä kasvaneet ihan tasapainoisissa perheissä"

      Tämäkin on vaikea väite perustella. Jotkut varmasti ovatkin, mutta eivät missään tapauksessa kaikki. Emme voi ottaa mitään ihmisryhmää, jonka kaikki edustajat olisivat kasvaneet tasapainoisissa perheissä.

      "Tekstissäsi mielenkiintoista oli se, että sanoit, että ihmisiä pitäisi auttaa näkemään sukupuolensa mahtavat puolet. Tämähän on aika mahdotonta niin kauan, kun näemme sukupuolen kaksijakoisena asiana, jossa miehen ja naisen hyvät henkisetkin ominaisuudet ovat erilaisia."

      En ajattele aivan näin mustavalkoisesti. En näe mieheyttä jonakin tarkkaan määriteltävänä asiana, johon kuuluvat tietyt piirteet, joita ei voi löytyä, tai toisinpäin.

      "Keinoksi jäisi siis riisua stereotypiat miehuudesta ja naiseudesta."

      Tämä olisi hyvin vaikeaa. Sanotaan, että on kulttuurisidonnaista, että pojat korjaavat autoja isän kanssa ja tytöt laittavat ruokaa äidin kanssa. Uskon, että se on ensisijaisesti biologista ja vasta toissijaisesti kulttuurisidonnaista. Miesten ja naisten taipumuksia voi yleistää. Tämä ei mielestäni ole uhka, eikä mitenkään estä meitä hyväksymästä niitä, jotka eivät ole kiinnostuksensa kohteilta tyypillisiä. En missään nimessä ole sitä mieltä, että tytöt ja pojat pitäisi juntata stereotypioihin.

      "Yhtä lailla kuin sukupuolineutraalius on utopia, utopia on myös kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä, joka koostuu onnellisista ihmisistä ilman sukupuoli-identiteetin ongelmia ja sukupuolivähemmistöjä"

      En ajattele, että meillä voi missään suhteessa olla vain onnellisista ja sopeutuvista ihmisistä koostuvaa yhteiskuntaa. Mutta uskon, että sukupuoli-identiteetin kanssa kamppailevia voidaan auttaa, myös tavoilla, jotka eivät tällä hetkellä ole mainstreamissa.

      Poista
  4. aivan mielettömän hyvä teksti!

    VastaaPoista
  5. Wohooo go go Simppa!!! <3 mielettömän huikee teksti, vois harkita tän jakamista jopa omalla seinällä joskus jos se vaan sopis?;D

    VastaaPoista
  6. Tosi hyvää tekstiä! Hyvä että joku uskaltaa rohkeasti ottaa kantaa näihin aiheisiin, jotka "kaikessa hiljaisuudessa" hiipivät yhteiskuntaamme! Sellainen kysymys heräsi lukiessani tätä, että miksi tällainen ilmiö syntyy? Minkä takia ihmiset mielellään nykyään ajattelee, että sukupuolineutraalisuus on hyvä asia?

    VastaaPoista
  7. "Se on ihminen!" oli kyllä nerokas.. :') Järkyttävää kun tosissaan ajattelee. Kiitos tekstistä, joka todella laittoi hiljaiseksi.

    VastaaPoista
  8. Vaikutat sen verran fiksulta ihmiseltä, niin jos haluaisit yrittää auttaa mua tähän liittyvässä asiassa...

    Eli oon 15-vuotias tyttö, oon ollut uskossa niin kauan kuin muistan, mutta tunnen itseni kuitenkin enemmän pojaksi. Kukaan ei tiedä, että tunnen näin, sillä häpeän sitä niin paljon.
    Tietenkin uskon, että elämäni olisi helpompaa, jos olisin kaikille oma itseni ja tyytyväinen. Mutta kun uskon, niin tiedän että pystyn muuttumaan. Mutta en tiedä miten, ja onko se varmaa, että muutun?

    Pakko vielä kysästä sulta, että mitä mieltä oot, pitäisikö kristityn ihmisen olla homoseksuaalien kanssa ollenkaan tekemisissä?

    PS: Toivottavasti ymmärsit pointtini, en ole niin hyvä laittamaan ajatuksia sanoiksi... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Haluisitko jutella yksityisesti? Jos haluat, voit laittaa kommenttina tänne sun sähköpostiosoitteen. Kukaan muu ei näe kommentteja kuin mä, jos en julkaise niitä, joten se ei tulisi julkiseksi. Muuten voin kyllä koittaa vastata sulle tännekin.

      Poista
    2. ...Lisään vielä, että oon seurakunnan työntekijänä virallisesti vaitiolovelvollinen, eli mitään sun tietoja tai mitä oot sanonut ei siirry multa eteenpäin.

      Poista
    3. Jumala voi muuttaa ihmisen sisäisesti! Usein tarvitaan kuitenkin keskusteluapua ja/tai terapiaa avuksi. Suosittelen erittäin lämpimästi, että juttelet sun tunteista jonkun luotettavan, kypsän uskovan aikuisen kanssa. Ei ole hyvä pitää kaikkea sisällään. Sinun ei tarvitse hävetä itseäsi.

      Pidän muuttumista hyvin todennäköisenä, jos pysyy uskossa ja seurakunnassa ja käy keskustelussa/terapiassa. Päätyön tekee toki Jumala, mutta usein tarvitaan apua myös ihmisiltä. Tällaiset prosessit vievät myös yleensä vähän aikaa. Jumala voi kyllä muuttaa myös yhtäkkisesti tai ilman keskustelua/terapiaa. Kaikki on mahdollista, mutta suosittelen, että haet apua.

      Haluaisin rohkaista sua! Jumalalla on hyvä tahto sulle ja sun elämälle ja hän ajattelee susta hyvää.
      Jer. 29:11
      "Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon."

      Kysymykseesi homoseksuaalien kanssa tekemisissä olemisesta: Uskovan kuuluu rakastaa kaikki ihmisiä, vaikka eivät hyväksyisikään näiden elämäntapaa. Ei ole mitään estettä sille, että uskovalla olisi homoseksuaaleja ystäviä. Jeesuskin hengaili kaikenlaisten ihmisten kanssa. Poikkeuksena tästä on kyllä se, jos homoseksuaali elämäntapa on itselle kiusaus. Tällöin voi olla hyvä välttää tekemisissä olemista.

      Poista
  9. Mistä olet niin mieltänyt ettei transsukupuolisista saataisi sen sukupuolen edustajan näköisiä, johon he kokevat kuuluvansa? Tosiasiassa suurimmasta osaasta saadaan helposti ihan sillä tavalla, että uimahallin suihkussakaan et heitä erota tavissukupuolisesta. Mitä nuoremapana horonihoito aloitetaan, sen parempi.

    On tietysti osa, josta ei koskaan tule ns. läpimeneviä miehiä tai naisia, mutta en ymmärrä mikä peruste tämä olisi hoitoja vastaan, kun nämäkin ihmiset yleensä ovat paljon tyytyväisempiä ja voivat paremmin, kun näyttävät edes osittain omalta itseltään. He siis ovat onnellisempia sukupuolen välimuodon näköisenä kuin kehossa, jonka kokevat itselleen täysin vieraaksi ja vammaiseksi.

    Sehän se hoitojen tarkoituskin on, auttaa poistamaan masennus, syömishäiriöt, itseinho, itsetuhoisuus ja laaja-alainen sosiaalinen lamaantuneisuus sekä muu mitä transsukupuolisuus heille aiheuttaa. Sukupuolenkorjausprosessilla pystytään tähän ja todistetusti tehokkaasti. Sen sijaan eheytymisistä ei ole mitään muuta faktaa olemassa kuin joku epämääräinen tarina jossain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tarkoita kommentillani sitä, ettei ulkokuorta saataisi aidon näköiseksi, koska tiedän toki, että saa. Tarkoitan sitä, että ihmisen todellista, synnynnäistä sukupuolta ei voi muuttaa. Geneettinen sukupuoli tulee aina olemaan alkuperäinen.

      Eheytymiskokemukset ovat mitä ilmeisimmin omasta elämänpiiristäsi kaukana, ja siksi ne tuntuvat sinusta epämääräisiltä.

      Sanot, että hoidon läpikäyneet voivat paremmin. Selvästikin tämä käsitys perustuu jonkun tai joidenkin henkilökohtaiseen todistukseen elämästä.

      Väite eheytymisen mahdollisuudesta on aivan yhtä todistusvoimainen. Kummassakin tapauksessa on kyse ihmisten kokemuksesta, eikä toinen todistus ole toista painavampi.

      Itseäni ihmetyttää hieman se, että eheytymisen mahdollisuuskin halutaan kiistää. Jos pidät sukupuolenvaihdoshoitoa parempana, en voi mitenkään estää sinua. Miksi joku ei saisi valita eheytymisen tietä, jos haluaa?

      Poista