Menestys menee hattuun

Onko niin, että rikkaat ovat häikäilemättömämpiä kuin muut ihmiset? Jani Kaaro kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan tästä aiheesta. Lähteenä hänellä on mielenkiintoisia tutkimuksia, joissa testattiin ihmisten käyttäytymistä eri tilanteissa. Tutkijat saivat muun muassa seuraavanlaisia tuloksia:

Kalliiden autojen omistajat käyttäytyivät liikenteessä röyhkeämmin kuin arvottomilla ajokeilla huristelevat.

Pienituloiset olivat anteliaampia kuin suurituloiset.

Suurituloiset huijasivat noppapelissä enemmän kuin pienituloiset.

Mistä tämä johtuu? Myös sitä on tutkittu. Ihmiset laitettiin pelaamaan manipuloitua monopolia, jossa toinen voitti koko ajan ja toinen hävisi. Aluksi voittamassa oleva pyyteli anteeksi pelikaveriltaan ja tiedosti, että peliä oli peukaloitu. Jo viidessätoista minuutissa tapahtui kuitenkin muutos. Peliä johtava pääsi menestyksen makuun ja muuttui röyhkeäksi. Hän hehkutti voittoaan ja käyttäytyi ylimielisesti. Empatia pelikaveria kohtaan oli kadonnut tyystin.

Tästä käy ilmi eräs ihmisluonnon taipumus. Kun ihminen menestyy, hän alkaa hyvin nopeasti kuvitella ansaitsevansa sen. Koko ajattelutapa muuttuu.  asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja alkaa tuntea vähemmän myötätuntoa muita kohtaan. Hänestä tulee ylpeä ja itsekäs ja hän luulee, että hänellä on oikeus ajaa omaa etuaan muiden kustannuksella.

Jumalahan tiesi tämän

Raamatusta löytyy erittäin mielenkiintoinen kohta koskien juuri tätä ihmisen piirrettä. Tämä varoitus osoitettiin alun perin Israelin kansalle, joka oli pääsemässä erämaasta rikkaaseen luvattuun maahan. 

5. Moos. 8:12-13, 17

"12 Kun olet syönyt kylliksesi ja rakentanut kauniita taloja ja asut niissä 13 ja kun karjasi, lampaasi, hopeasi, kultasi ja kaikki muu omaisuutesi lisääntyy, älä anna sydämesi ylpistyä, niin että unohdat Herran, sinun Jumalasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä."

"17 Älä ajattele sydämessäsi: 'Omalla voimallani ja vahvoilla käsilläni olen hankkinut itselleni tämän rikkauden.'"

Luoja tuntee langenneet luotunsa läpikotaisin! Nämä jakeet osuvat niin herkullisesti juuri siihen ihmisen ylpistymistaipumukseen, jota tutkijat ovat kartoittaneet. Eihän tästä tarvitse enempää sanoa.

Paitsi että muistetaan, että vaara koskee muitakin kuin niitä, jotka ovat varsinaisesti rikkaita. Leuan nostamisen kiusaus kohtaa jokaista tallaajaa monessa eri tilanteessa. Lieneehän vaikkapa melko yleistä peruspärjääjien kesken kokea jossain mielen pohjalla, että oma hyvinvointi on ansaittua. Tuleeko lähipuiston pultsaria katsottua alaspäin?

Vastine Rosa Meriläisen kolumniin seksuaalisesta pidättyvyydestä

Rosa Meriläinen pitää Helsingin Sanomien kolumnissaan melkoisen palopuheen seksuaalisen pidättyvyyden kauhuista. Kirjoitus on saarna, jossa käytetään kyseenalaisia keinoja, kuten raivoaminen ja vastakkaisen kannan edustajien naurettavaksi tekeminen. Viesti on yksinkertaistettuna: Olet idiootti, jos seuraat typeriä moraalisia sääntöjä ja pidättäydyt seksistä. Mene panemaan HETI, kello käy, paniikki! Mitä useamman kanssa, sen parempi.

Jo otsikko "Seksuaalisella pidättyväisyydellä ei ole mitään arvoa" on hurja ja edustaa arvodiktatorista ajatusmaailmaa. Rosa yrittää kertoa minulle, että arvoillani ei ole mitään arvoa. Vihreää suvaitsevaisuutta parhaimmillaan.

Kirjotuksesta käy ilmi, että Meriläinen ei ymmärrä Raamattuun pohjautuvan seksuaalimoraalin olemusta.

"Käyn jyrkästi taistoon niitä uskontoja vastaan, jotka yrittävät kieltää ja säännöstellä ihmisten seksuaalielämää. Oppijärjestelmä, joka estää ihmistä nauttimasta ruumiinsa iloista on huono. Se on alistamista, jossa ihminen opetetaan tuntemaan huonommuutta ja syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuottaa riemua."

Raamatun opetus seksuaalisuudesta on tiivistetysti: seksi kuuluu yhden miehen ja yhden naisen väliseen avioliittoon. Tätä ohjetta ei ole annettu huvin vuoksi eikä ihmisten kiusaksi. Jumala on luonut ihmisen tietynlaiseksi ja ihmisyydessä on rajat, joiden rikkominen hajottaa. Toisin sanoen ihmistä ei voi käyttää miten hyvänsä. Tällaisten rajojen olemassaolon hyväksyminen on nykyään usein vaikeaa. Monet haluavat pidättää itselleen oikeuden määritellä itsensä ja omat rajansa, tai rajattomuutensa. Oma määrittely ei kuitenkaan voi muuttaa perimmäistä ihmisyyttämme miksikään.

Miksi seksuaalisuuden kanssa on niin tarkkaa? Jumala teki seksuaalisuudesta jotain hyvin erityistä. Sen kautta mies ja nainen liittyvät yhteen syvällä, jopa mysteerisellä tavalla. He tulevat "yhdeksi lihaksi".

1. Moos. 2:24

"Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi."

Tämä yhdeksi lihaksi tuleminen on jotain, mitä ei voi peruuttaa. Asiaa voisi kuvailla niin, että jokaiseen seksikumppaniin jää pala itseä. Vertauskuvaksi käy kahden paperinuken liimaaminen yhteen. Niitä ei voi enää irrottaa toisistaan ehjinä.

Seksin kanssa on siis tarkkaa juuri siksi, että se on niin hieno ja arvokas lahja ihmisille. Seksistä pidättäytyminen ei ole seksikielteisyyttä vaan seksin arvostamista. Luojan käyttöohjeen vastaiset petipuuhat voivat varmasti tuottaa nautinnon hetkiä, mutta niillä on korkea hinta. Liian korkea. Lopulta itse seksikin ja ihmissuhteet vaikeutuvat. Enemmän aiheesta bloggauksessa Ainoat seksivinkit, joita todella tarvitset.

Kuuma hella polttaa

Hehkutettuaan monien partnerien kanssa sekstailun erinomaisuutta Meriläinen toteaa kolumninsa loppukaneetiksi:

"Vasta riittävästi opeteltuaan oman halunsa luonnetta, sitä voi edes tietää mitä on odotettavissa. Kun nuori ihminen panee, se on kuin laittaisi rahaa spermapankkiin."

Väärin. Kun nuori ihminen panee avioliiton ulkopuolella, se on kuin pala palalta syövyttäisi loppuelämänsä seksuaalisuuden iloa. 

Sanokaa yksikin syy, miksi seksiä ei voisi opetella avioliitossa? Olen itse mennyt äskettäin naimisiin pidättäydyttyäni seksistä hyvin pitkään. En tule koskaan katumaan sitä. Avioliitto on täydellinen, turvallinen paikka opetella seksiä. Olen hyvin kiitollinen siitä, että avioliittoani ei häiritse se, että joutuisin kursimaan kokoon sieluni palasia lukuisien kumppanien jäljiltä.

Jos Rosa lukisi tekstini, hän pitäisi sitä todennäköisesti syyllistämisenä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Äiti tietää, että kuuma hella polttaa lapsen kättä. Onko lapsen varoittaminen levyn polttavuudesta syyllistämistä?

Rosa tuntuu rajulla argumentaatiotyylillään haluavan väkisin saada nuoret toimimaan näkemyksensä mukaan. Jumala ei pakota meitä mihinkään. Saamme itse tehdä valintamme ja kokea seuraukset niistä, hyvät ja huonot.

Jos oma menneisyys harmittaa, on hyvä muistaa, että armo ja uusi alku on saatavilla joka hetki. Raamattu-uskollinen kristinusko ei syyllistä. Se tekee meille sen suunnattoman palveluksen, että näyttää, mikä levy on kuuma. Jos olemme polttaneet itsemme, se ottaa meidät hellästi syliin, puhaltaa ja parantaa. Jos haluamme.