Britanniassa on meneillään kohu 15-vuotiaan tytön karkaamisesta 30-vuotiaan opettajansa kanssa. Kyseessä on eittämättä skandaali. Sen takia en kuitenkaan bloggaa asiasta. Syy uutisen mainitsemiseen on MTV3:n artikkelissa lainattu äidin viesti tyttärelleen.
"Kultaseni, en välitä siitä, mitä olet tehnyt ja miksi, haluan sinun vain palaavan kotiin."
Tässä juuri oikeat sanat! Näin sanoo rakastava vanhempi lapselleen, joka on lähtenyt harhateille. Ei tyyliin: "Tule kotiin, niin saat kuulla, mitä olet tehnyt, ja vuoden kotiarestia."
Jumalalla on sama asenne lapsiaan kohtaan kuin tällä äidillä. Monesti, kun olemme mokanneet, pelkäämme mennä Jumalan luokse. Voimme kuitenkin kuvitella Jumalan sanovan meille juuri näin: Kultaseni, en välitä siitä, mitä olet tehnyt ja miksi, haluan sinun vain palaavan kotiin.
Jeesuksen kertoma vertaus tuhlaajapojasta paljastaa Jumalan häikäisevän suuren rakkauden ja armon. Kaveri lähti pois isän luota ja teki kaikki mahdolliset mokat ja sikailut, kirjaimellisesti. Poika tuskin uskalsi palata kotiin, mutta isä juoksi onnessaan poikaa vastaan ja laittoi bileet pystyyn. Sellainen on meidän Taivaan Isä!
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/09/1623486/teinitytto-karkasi-opettajansa-kanssa---poliisi-julkaisi-yhteiskuvan
Luuk. 15:11-24
11 "Jeesus jatkoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12 Nuorempi heistä
sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.' Isä
jakoi omaisuutensa poikien kesken.
13 Jo muutaman päivän päästä
nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille.
Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää.
14 Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara
nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta.
15 Silloin hän
meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti
hänet tiluksilleen sikopaimeneksi.
16 Nälkäänsä hän olisi
halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei
hänelle annettu.
17 Silloin poika
meni itseensä ja ajatteli: 'Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla
yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään.
18
Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen
tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan.
19 En ole enää
sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut
palkkalaistesi joukkoon.'
20 Niin hän lähti isänsä luo. Kun
poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi
poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä.
21 Poika
sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja
sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan
pojaksesi.'
22 Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin
parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus
sormeen ja kengät jalkaan.
23 Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa
se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa!
24 Minun poikani oli
kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on
löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla."
Ps. 103:12
"Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti