tiistai 25. syyskuuta 2012

Tule kotiin!


Britanniassa on meneillään kohu 15-vuotiaan tytön karkaamisesta 30-vuotiaan opettajansa kanssa. Kyseessä on eittämättä skandaali. Sen takia en kuitenkaan bloggaa asiasta. Syy uutisen mainitsemiseen on MTV3:n artikkelissa lainattu äidin viesti tyttärelleen.

"Kultaseni, en välitä siitä, mitä olet tehnyt ja miksi, haluan sinun vain palaavan kotiin."

Tässä juuri oikeat sanat! Näin sanoo rakastava vanhempi lapselleen, joka on lähtenyt harhateille. Ei tyyliin: "Tule kotiin, niin saat kuulla, mitä olet tehnyt, ja vuoden kotiarestia."

Jumalalla on sama asenne lapsiaan kohtaan kuin tällä äidillä. Monesti, kun olemme mokanneet, pelkäämme mennä Jumalan luokse. Voimme kuitenkin kuvitella Jumalan sanovan meille juuri näin: Kultaseni, en välitä siitä, mitä olet tehnyt ja miksi, haluan sinun vain palaavan kotiin.

Jeesuksen kertoma vertaus tuhlaajapojasta paljastaa Jumalan häikäisevän suuren rakkauden ja armon. Kaveri lähti pois isän luota ja teki kaikki mahdolliset mokat ja sikailut, kirjaimellisesti. Poika tuskin uskalsi palata kotiin, mutta isä juoksi onnessaan poikaa vastaan ja laittoi bileet pystyyn. Sellainen on meidän Taivaan Isä!

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/09/1623486/teinitytto-karkasi-opettajansa-kanssa---poliisi-julkaisi-yhteiskuvan

Luuk. 15:11-24

11 "Jeesus jatkoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. 
12 Nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.' Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. 
13 Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää. 
14 Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta. 
15 Silloin hän meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikopaimeneksi. 
16 Nälkäänsä hän olisi halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei hänelle annettu.
17 Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: 'Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. 
18 Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. 
19 En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.' 
20 Niin hän lähti isänsä luo. Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. 
21 Poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' 
22 Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. 
23 Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! 
24 Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla."


Ps. 103:12 

 "Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme." 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti